Olen löytänyt itselleni suurinta nautintoa aiheuttavan urheilullisen harrasteen, jonka kuvitella osaan. Syvävenyttelytunneilla on mukavaa, syvävenyttelytuntien jälkeen maailma vaikuttaa paremmalta paikalta. Viime yönä keskustelin ystäväni kanssa meditaatiosta ja joogasta, joiden syvintä olemusta en ole henkilökohtaisesti kyennyt oikein hahmottamaan. Kun ystävä kuvaili näiden jollain tavoin muistuttavan toisiaan ymmärsin, että syvävenyttelyssähän on kyse ikään kuin lajien risteytyksestä. Syvävenyttely on fyysistä, se ei ahdista, eikä satu, kuten jooga. Se on rauhallista ja rauhoittavaa, mutta vartalo kokee aivan uusia maailmoja. Ja juuri äsken uutisissa kerrottiin, että kuntoilijat ja kuntosalit ovat löytäneet uudet rentouttavat lajit. Kiireiset nuoret aikuiset eivät halua vain kitua, vaan kaipaavat rauhoittumista. Tulipas sopulinen olo. Mutta joskus siitä on hyötyä. Ohjaaja kertoi, että salillemme tulee syvävenyttelyä myös aamulle. Ja viime yönä sitäkin olin juuri kaivannut. Pohdin olisinko parempi työskentelijä, jos syvävenyisin aamuisin. Kaveri väitti nimittäin meditaation auttavan työntekoon. Minä ajattelin sen vievän aikaa työnteolta.

Ensimmäistä kertaa elämässäni olen siis tilanteessa, jossa myönnän, että liikunta voi tuottaa hyvää oloa muutenkin kuin itsetyytyväisyyden kautta tyyliin ”kilot vähenee, mieli kevenee”. Venytyksen jälkeen sain vanhempieni luona siideriä. Kotimatkalla ostin naistenlehtiä, kyllä 2 kappaletta, niitä myydään niin nyt näin joulun alla, siis paketteina. Kaupunki oli musta, märkä ja tuulinen. Sukat olivat märät. Olo ei ollut hehkeä. Mutta yllätin itseni hämmentävistä ”koen itseni onnelliseksi city-sinkuksi” -tunnelmista. Joku voisi väittää, että tällä rauhaisan tyytyväisellä olotilalla olisi jotain tekemistä tällä viikolla saamani apurahapäätöksen ja ensimmäisen oman tieteellisen artikkelin ilmestymisen kanssa. Mutta tässä illassa ei kyllä ollut kyse siitä. Tämä ilta vain todisti, että mieli elää omaa elämäänsä, jolla on enemmän tekemistä ruumiin tiedostamattomien tilojen kuin aivoissa huolella käsiteltyjen informaatiojyvästen kanssa. Olo vain on. Se voi olla hyvä, vaikka ei olisi aurinkoa, eikä valoa. Hämmentävää. Olen tänään näköjään monilla tavoin hämmentynyt. Hämmentynyt, mutta tyytyväinen.

Tällä hetkellä hämmentynyt, mutta tyytyväinen olento juo cherry-cokea. Helsinkiin vuosien odotuksen jälkeen saapunut Punnitse ja säästä -kauppa (Veloenan sanoin ”Punnitse ja tuhlaa” linkki ) ruokkii monia addiktioitani: erityisesti etikkasipsien, sokeroidun inkiväärin, cherry- ja vanilla coken sekä Dr Pepperin himoa, ja lisäksi yleistä uusien vegaanisten elintarvikkeiden tutkailua, ihmettelyä ja maistelua. Maailma on täynnä ihmeellisiä asioita. Kodissani tuoksuu hyasintti. Vaikka se tarkoittaa, että tuoksuu joululta, tulee minulle aina mieleen myös syreeni ja kesä.