Kivaa ja kamalaa asiaa ympäristönsuojelusta – Ympäristökirjallisuutta Kiinasta ja Suomesta

Sain tänä syksynä luettua kaksi ympäristöasioista kertovaa kirjaa, jotka olisi molemmat pitänyt lukea jo paljon aiemmin. Tällainen koko elämänsä ajan ympäristön tilasta huolestunut, ympäristöjärjestöissä toiminut ja ympäristöpolitiikkaakin opiskellut ihminen välillä kokee, että näistä aiheista on jo tullut luettua tarpeeksi. Mutta eihän se niin ole, pitää vain lukea oikeat kirjat.

Ekopop – Ekologisen ja onnellisen elämän opas ja When a Billion Chinese Jump olivat molemmat lukemisen arvoisia, ja keskenään hyvin erilaisia ympäristönsuojelullisia kirjoja. Huima ero syntyy toki jo siitä, että toisessa etsitään ympäristönsuojelun mahdollisuuksia Kiinassa, toisessa Suomessa. Mutta kun pelastettava planeetta on yhteinen ja suomalaistenkin tavarat valmistetaan pitkälti Kiinassa, on lopulta kyse aivan samasta ongelmasta.

Vuonna 2011 ilmestyneessä Ekopopissa etsitään ”vastausta ympäristöliikkeen polttavimpaan kysymykseen: mitä olisi ekopop, innostava ratkaisu ekologiseen ja onnelliseen elämään aivan jokaiselle?” Ympäristöasiantuntija Leo Straniuksen ilmastonmuutosta käsittelevä esitelmä herättää nuoren helsinkiläisen Tom Henrikssonin toimimaan ympäristön puolesta. Hän saa Leon itsensä mentoriksi matkalle pohtimaan parhaita ympäristön puolesta toimimisen keinoja.

Ekopop on tarina kiinnostavasta nuoresta henkilöstä Tom Henrikssonista. Se on myös sekä ideoiva että pohdiskeleva opas maailmanparantamisen menetelmiin. Sekä Leo että Tom ovat niin innokkaita ja inspiroituneita puuhapetejä, että hitaammin käynnistyvää lukijaa välillä hirvittää. Mutta heidän keskinäiset erimielisyytensä tasapainottavat molemmista hehkuvaa maailmanparantamisen intoa helpommin lähestyttäväksi paketiksi kuin yksiääninen julistus olisi. Esimerkiksi veganismista eli ruokavaliosta parivaljakko ei löydä aivan yhtenäistä säveltä. Kasvissyöntiin inspiroiva simppeli resepti on kuitenkin liitetty jokaiseen kirjan lukuun.

Kyltissä lukee ”Keep the environment clean, start with yourself”.

Jos Ekopop valaa intoa ja uskoa meidän jokaisen vaikutusmahdollisuuksiin, Jonathan Wattsin vuonna 2010 ilmestynyt teos osoittaa, että edessä oleva haaste on valtaisa. Toisaalta Wattsin kirjan luettuaan kukaan ei varmasti ajattele, että ympäristönsuojelun taso on jo nyt ihan jees, eikä tässä sen kummempia kannata hötkyillä.

Watts kirjoitti Guardian-lehdelle useita vuosia Kiinan ympäristön ja yhteiskunnan tilasta. Tänä vuonna suomeksikin ilmestynyt kirja – Kun miljardi kiinalaista hyppää – on kooste toimittajan työssä karttuneesta tiedosta ja tarinoista. Watts kiidättää lukijan metropoleihin ja pikkukyliin Kiinan laidalta toiselle ja vyöryttää samalla esiin katkeria lukuja Kiinan ympäristön tilasta ja koskettavia kertomuksia kiinalaisten ihmisten arjesta.

Watts etsii ratkaisuja ja ympäristönsuojelullisia edistysaskelia, mutta kirja ei ole kevyttä luettavaa. Kokonaiskuva on valopilkuista huolimatta ahdistava. Watts on kuitenkin mainio ja mukaansatempaava kirjoittaja, joten ei kirja kesken jää.

Watts siirtyi tänä vuonna jatkamaan toimittajan työtään ja ympäristöraportointiaan Brasiliaan. Tom Henriksson osallistui Durbanin ilmastokokoukseen Allianssin ilmastolähettiläänä ja jatkaa toivottavasti muutenkin toimintaansa planeettamme puolesta.

Leo Stranius pyrkii käynnissä olevissa kuntavaaleissa tekemään ympäristönsuojelutyötä myös kuntapolitiikan parissa. Ja toteuttaa kirjasta tuttuja innovatiivisia ajatuksia myös vaalikampanjoinnissaan: Jokainen Leon kadulla jakama vaaliesite sisältää alennuskupongin helsinkiläiseen kasvisravintola Veganissimoon. Vaikutuin tästä ideasta, joka sekä tutustuttaa ihmisiä kasvissyöntiin ja tuottaa heille iloa että saa yleensä kovin nopeasti roskikseen sujahtavan ilmaislappusen säilymään osalla esitteen saajista ehkä hyvinkin monta päivää.

Vihreiden vihannesten valikoimaa naapurustomme kauppahallissa.

Omia kulutus- ja vaikuttamistapojaan tulee väistämättä pohtineeksi nämä kirjat lukiessaan. Toisaalta ne voi lukea myös oppiakseen lisää maasta nimeltä Kiina tai 1980-luvulla syntyneen helsinkiläisen nuoren miehen maailmasta. Wattsin kirjaa suosittelen oikeastaan jokaiselle, joka haluaa ymmärtää jotain siitä, mikä maailman ympäristön tila tällä hetkellä on ja miksi, tai mistä kiinalaisessa yhteiskunnassa oikein on kyse.

Täältä löydät Osmo Soininvaaran blogikirjoituksen Kun miljardi kiinalaista hyppää –kirjasta.

Viimeistä kuvaa lukuunottamatta valokuvat ovat Kiinan läntisestä Xinjiangin maakunnasta.

Yksi ajatus artikkelista “Kivaa ja kamalaa asiaa ympäristönsuojelusta – Ympäristökirjallisuutta Kiinasta ja Suomesta

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s