Podcasteja

Podcasteja ja radio-ohjelmia, joihin olen viime vuosien aikana päässyt juttelemaan itselleni rakkaista aiheista, on kertynyt aika liuta. Tässä valikoima:

Lukupiiri Tulusto & Kylmälä

Laura Gustafssonin eläinoikeusromaani on älykästä feminististä chick litiä ja tuo uuden näkökulman rakkauteen

Laura Gustafssonin romaani Mikään ei todella katoa on kirja eläinaktivismista, turhautumisesta ja huolenpidosta. Se käsittelee myös ruumiillisuuden teemoja ja kertoo ihmisen ja muunlajisen eläimen kumppanuudesta. Ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja ja herkästi tunteita käsittelevä kirja vie lukupiiriläiset syvälle. Lukupiirissä vieraileva sosiologi, tietokirjailija ja eläinoikeusaktivisti Salla Tuomivaara toteaa, että vaikka eläinten oikeuksista on puhuttu kauan, tätä kirjaa ei olisi voitu kirjoittaa aikaisemmin, sillä se nostaa esiin uusia näkökulmia aiheeseen. Heli Kataiselle tärkeää Gustafssonin kirjassa oli se, miten romaani kyseenalaistaa tavat rakastaa. Heli löytää tarinasta myös modernin chick litin piirteitä. Annalle Gustafssonin romaani on melkein käänteentekevä: se vaikutti syvästi hänen eläinsuhteeseensa. https://areena.yle.fi/podcastit/1-66611729

Untame-podcast

Kausi 2, jakso 4. Inhimillinen ja eläimellinen tietäminen: ”Miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään? Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen — ja mikä tätä tietoa ohjaa?” Ja vielä Verneri Pohjolan musiikki!

Tässä jaksossa pohdimme sitä, miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään. Miten ihmiseläinten ja muiden eläinten tietäminen eroaa – vai eroaako? Joidenkin ihmisryhmien käsitykset ja tietyistä intresseistä käsin tuotettu tutkimustieto muunlajisista ovat ohjanneet sitä, miten kohtelemme muunlajisia eläimiä. Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen? Vieraanamme tässä jaksossa on yliopistotutkija Salla Tuomivaara.” https://www.podplay.com/fi-fi/podcasts/untame-podcast-1195975/episodes/kausi-2-jakso-4-inhimillinen-ja-elaimellinen-tietaminen-298762424

Vegaaneista tykkään

26. 90-luvun vegaanit

Minkälaista veganismi oli 1990-luvulla? Mikä ihmeen hikikiekko ja platta? Tämän jakson vieraat Salla, Jussi ja Jani kertovat haasteista ja onnistumisista, joita he ovat kohdanneet 30 vuoden vegaanimatkallaan.
https://podcasts.apple.com/fi/podcast/26-90-luvun-vegaanit/id1608322249?i=1000592870952

37. Suomen vegaaniaktivismin historia (Salla Tuomivaara)

Kirjailija ja postdoc-tutkija Salla Tuomivaara on ollut mukana vegaaniaktivismin skenessä 90-luvulta lähtien. Mitkä ovat olleet merkityksellisimmät tapahtumat ja liikkeet? Mitä mieltä Salla on ”kettutyttöjen” tempauksesta? Entä miksi vegaaniaktivismi on nykyään tempauksien sijasta reseptipainotteista? https://suomalaiset-podcastit.fi/podcast/vegaaneista-tykkaan-1/37-suomen-vegaaniaktivismin-historia-salla-tuomiva

40. Ketkä jarruttavat eläinoikeuksien edistämistä Suomessa (Salla Tuomivaara)

Postdoc-tutkija, kirjailija ja eläinoikeusaktivisti Salla Tuomivaara on seurannut eläinten oikeuksien kehitystä ja myös kehityksen jarruttamista 30 vuotta. Mitkä tahot haluavat ylläpitää status quota ja millä keinoin? Miksi Salla ei itse ole enää mukana tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa, jonka piti olla iso askel eläinten hyvinvoinnin kehityksessä. https://www.podplay.com/podcasts/vegaaneista-tykkaan-882890/episodes/40-ketka-jarruttavat-elainoikeuksien-edistamista-suomessa-salla-tuomivaara-140977156

Eläimiä ja ihmisiä – Sanna Hellström

Eläintarhat – eläintensuojelua vai viihdettä ihmisille?
Eläimiä ja ihmisiä-ohjelmassa keskustellaan eläintarhoista. Sanna Hellströmin vieraina ovat Korkeasaaren Ystävien puheenjohtaja ja eläintarhan tutkija Matti Nummelin, WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen, jonka kanssa keskustelemme eläintarhojen ja suojelujärjestöjen roolista sekä tutkija Salla Tuomivaara, joka suhtautuu eläintarhoihin kriittisesti. https://areena.yle.fi/audio/1-50852030

Podcast Havuhattu & Elonkehä

Eläin (4/21)
”Tämän Havuhattu & Elonkehä -podcastin jakson teemana on eläin. Pohdimme vieraamme Salla Tuomivaaran kanssa eläinten hyödyntämisen etiikkaa. Keskustelemme siitä, millaisista eettisistä periaatteista käsin eläinoikeuskysymyksiä olisi syytä tarkastella, ja millä perusteilla pidämme joitain eläimiä suuremmassa arvossa kuin toisia.” https://soundcloud.com/havuhattu/havuhattu-elonkeha-elain-421

Podcast Markus Leikolan totuudet ja todellisuudet

Eläinten todellisuus on sama ja eri kuin ihmisten. Markus Leikolan kanssa ihmisten ja eläisten todellisuudesta keskustelee Salla Tuomivaara. https://areena.yle.fi/audio/1-61030773

Takakansi-podcast

Salla Tuomivaara – Elävien olentojen kohtaamisesta.
”Vieraanani oli tutkija Salla Tuomivaara, ja keskustelimme hänen 2019 ilmestyneen kirjansa Syötävät koirat ja sympaattiset siat teemoista, eli eläinten kohtaamisesta, ja mitä tarinoita kerromme itsellemme oikeuttaaksemme itsellemme tavat toimia eläinten kanssa.” https://soundcloud.com/takakansi-podcast/salla-tuomivaara-elavien-olentojen-kohtaamisesta

Vuosikymmenen ilmastoteko

Eläinoikeuskeskustelun globaali kehittyminen
”Voidaan virheellisesti luulla että ihmiset ovat väkivaltaisempia niissä maissa jossa vielä nähdään mistä ruoka tulee.” Salla Tuomivaara on tutkinut eläinkysymyksiä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Kiinassa lihankaltaisilla tuotteilla on jopa tuhansien vuosien perinteet ja työmatkapyöräilijöille kaupataan aamuisin lämmintä soijamaitoa. Globaalissa tarkkailussa Suomi ei sittenkään ole erityisen edistyksellinen etupulpetin oppilas eläinoikeus- ja ilmastoasioissa. https://shows.acast.com/vegaanihaaste/episodes/elainoikeuskeskustelun-globaali-kehittyminen

Kettu katsoo takaisin – Eläinrepresentaatioista

Matilda Aaltosen ja äänisuunnittelija Markus Tapion yhteistyönä toteutettu audioessee, joka käsittelee eläinten kertomista. Sosiologi Salla Tuomivaaran sekä folkloristi ja kreikan kielen tutkija Liisa Kasken ajatukset yhdistyvät orgaanisen ja synteettisen rajapinnassa kehkeytyvään äänelliseen maisemaan, joka kutsuu tuntemaan ja viipyilemään. Miksi eläimet näyttäytyvät meille söpöinä otuksina, joiden katselu tuottaa mielihyvää? Voiko muita eläimiä edes kertoa ihmispositiosta käsin? Mitä voisimme kertoa tosin? Teos suositellaan kuunneltavaksi kuulokkeilla mukavassa asennossa. Tuotanto: Juha-Pekka Hotinen, Yle Radiogalleria https://areena.yle.fi/audio/1-50799628

Podcast-syksy on alkanut!

Tämä oli kiva podcast-keikka! Sain puhua aivan omimmista kysymyksistäni: ”Miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään? Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen — ja mikä tätä tietoa ohjaa?” Ja vielä Verneri Pohjolan musiikki!

”4. Inhimillinen ja eläimellinen tietäminen

Tässä jaksossa pohdimme sitä, miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään. Miten ihmiseläinten ja muiden eläinten tietäminen eroaa – vai eroaako? Joidenkin ihmisryhmien käsitykset ja tietyistä intresseistä käsin tuotettu tutkimustieto muunlajisista ovat ohjanneet sitä, miten kohtelemme muunlajisia eläimiä. Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen? Vieraanamme tässä jaksossa on yliopistotutkija Salla Tuomivaara.”

Kiitos Untame!

Paluu Westermarckin äärelle

Åbo Akademin kirjasto järjestää tämän syksyn aikana sarjan Westermarck-tutkimusta esitteleviä webinaareja. Olen mukana ensimmäisellä webinaari-kerralla 25.9. puhumassa Westermarckin eläinkäsityksestä ja eläimen merkityksestä varhaisessa sosiologiassa. Tilaisuus on englanninkielinen ja avoin kaikille, mutta vaatii ilmoittautumisen. Lisätietoja tästä linkistä

Uusimmassa Isossa numerossa eläinten toiseuttamisesta

Uusimmassa Isossa numerossa on Laura Rantasen taiten kirjoittama artikkeli eläinten toiseuttamisesta. Olen yksi juttuun haastatelluista Laura Gustafssonin ja Visa Kurjen ohella. Artikkelista on maistiainen tarjolla netisssä. Lehden voi ostaa kadulta tai tilata.

”Tutkijat ja aktivistit ehdottavat eläin-termistä luopumista ja muiden eläinten oikeuksien kirjaamista perustuslakiin.

Emo onnistuu liikahtamaan. Vastasyntynyt jää puoliksi hänen alleen. Emo nousee etujalkojensa varaan, ei voi auttaa… Kiljumista kestää kauan, ehkä koko yön, vuosikymmeniä, ikuisuuden. Syntyminen jatkuu, imetys, lasten menettäminen. Eläinlääkärin tai farmarin käsi vaginassa, paino selällä. Neljä viikkoa tiineytyshäkissä. Hetkellinen mahdollisuus liikkua vapaammin, kulkea eteen, kääntyä. Paluu porsitushäkkiin.

Näin kirjailija Laura Gustafsson kuvailee Mikään ei todella katoa -teoksessaan sikaäidin elämää eläinteollisuudessa. Kirja tekee näkyväksi myös toiseuttamisen sanastoa. Tiineytyshäkki. Porsitushäkki.”

”Tämä on ote jutusta, jonka voi lukea kokonaisuudessaan toukokuun 2023 Isosta Numerosta. Osta lehti kadulta ja tue myyjää! Lehden voi myös tilata: https://www.isonumero.fi/tilaa/

Iso Numero on kaduilla myytävä aikakauslehti, joka tarjoaa vähävaraisille mahdollisuuksia toimeentulonsa parantamiseen. Lehteä myyvien ihmisten on usein vaikea tai mahdotonta löytää töitä muualta. Myyjä pitää itsellään puolet kansihinnasta. Vuonna 2022 Iso Numero tarjosi toimeentulon lähteen noin 280 hengelle.”

Taiteesta ja eläinten katsomisesta

Vuoden 2022 aikana tuli kirjoitettua ja puhuttua paljon eläimistä taiteessa. Tämä on tieteiden ja taiteiden välisen Voiko eläintä kertoa? -hankkeemme ansiota. Olen kuitenkin jo siirtynyt työskentelemään omassa post doc -tutkimushankkeessani Kun ihminen lakkasi olemasta eläin. Eläin, eläimellisyys ja ihminen-eläin-ero sosiologiassa ja antropologiassa ennen ja jälkeen toisen maailmansodan.

Mustekala-lehti julkaisi vuoden lopulla teemanumeron Eläin taiteessa ja eläin taiteilijana. Kirjoitin teemanumeroon artikkelin Eläimen vakavasti ottava taide näyttää mitä eläimen käsite peittää. Tahiti-journaalissa ilmestyi puolestaan vertaisarvioitu artikkelini Taide purkaa ihmistieteiden rakentamaa rajaa. Sosiologin katse eläintä esittävään taiteeseen.

AV-arkki järjesti iki-ihanassa elokuvateatteri Orionissa kiinnostavan lyhytelokuvanäytöksen Taidetta taiteen vuoksi: Ruumis mikro- ja makrokosmoksessa: kuolema. Näytöksen jälkeen olin mukana keskustelemassa eläinten kuoleman kuvauksesta taiteessa yhdessä taiteilija Milja Viidan ja taidehistorioitsija, dosentti, FT Roni Grenin (Turun yliopisto) kanssa. Keskusteluamme moderoi oivaltavilla kysymyksillään AV-arkin ohjelmakoordinaattori Tytti Rantanen. 

Keväällä pidin puheenvuoron Voiko-hankkeen Lajienvälisiä kohtaamisia -tapahtumassa Koneen Säätiön Lauttasaaren kartanolla 28.4.2022: Miten eläimet kohtaamme ja miten heitä kerromme. Tilaisuudessa myös katsoimme Voiko-hankkeessa valmistuneen Matilda Aaltosen ja Outimaija Hakalan videoteoksen Lajienvälisiä kohtaamisia. Tuon teoksen Joonatan Aaltosen tekemästä ääniraidasta on muodostunut todellinen koko vuotta teemoittava soundtrack mieleeni. Outimaija on myös kirjoittanut teoksesta Lähikuva-lehteen artikkelin Ei-inhimillisen kertomisesta videoteoksessa Lajienvälisiä kohtaamisia.

Kuva: Tuija Teiska – ”Tein sulle kodin” (mustepiirros, 2022) – Mustekalan Eläin taiteessa ja eläin taiteilijana -teemanumeron kuvitusta.

Lokkien kertomisesta

Kuva: Iiro Rautiainen.

Keskustelua mustekaloista

Voiko-hanke, jossa työskentelin vuoden 2021 loppuun, vei minut myös eläintä esittävän ja kertovan taiteen äärelle. Kulttuurilehti Mustekalassa julkaistiin helmikuussa mustekala-aiheisia teoksia koskeva tekstini: Kaksi tapaa kohdata mustekala ja kertoa siitä. http://mustekala.info/kritiikit/kaksi-tapaa-kohdata-mustekala-ja-kertoa-siita/

Voiko-hankkeessa työskennellyt Matilda Aaltonen jatkoi aloittamaani keskustelua vastineessaan ”Voiko taiteilijaan luottaa?”. https://mustekala.info/kritiikit/voiko-taiteilijaan-luottaa/

Podcast-vuosi

Vuoden sisällä on tullut osallistuttua todella moneen podcastiin ja yhteen audioesseeseen:

Kettu katsoo takaisin – Eläinrepresentaatioista. Matilda Aaltosen ja äänisuunnittelija Markus Tapion yhteistyönä toteutettu audioessee, joka käsitteli eläinten kertomista. Sosiologi Salla Tuomivaaran sekä folkloristi ja kreikan kielen tutkija Liisa Kasken ajatukset yhdistyvät orgaanisen ja synteettisen rajapinnassa kehkeytyvään äänelliseen maisemaan, joka kutsuu tuntemaan ja viipyilemään. Miksi eläimet näyttäytyvät meille söpöinä otuksina, joiden katselu tuottaa mielihyvää? Voiko muita eläimiä edes kertoa ihmispositiosta käsin? Mitä voisimme kertoa tosin? Teos suositellaan kuunneltavaksi kuulokkeilla mukavassa asennossa. Tuotanto: Juha-Pekka Hotinen, Yle Radiogalleria https://areena.yle.fi/audio/1-50799628

Eläimiä ja ihmisiä – Sanna Hellström: Eläintarhat – eläintensuojelua vai viihdettä ihmisille? Eläimiä ja ihmisiä-ohjelmassa keskustellaan eläintarhoista. Sanna Hellströmin vieraina ovat Korkeasaaren Ystävien puheenjohtaja ja eläintarhan tutkija Matti Nummelin, WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen, jonka kanssa keskustelemme eläintarhojen ja suojelujärjestöjen roolista sekä tutkija Salla Tuomivaara, joka suhtautuu eläintarhoihin kriittisesti. https://areena.yle.fi/audio/1-50852030

Podcast: Havuhattu & Elonkehä: Eläin (4/21). ”Tämän Havuhattu & Elonkehä -podcastin jakson teemana on eläin. Pohdimme vieraamme Salla Tuomivaaran kanssa eläinten hyödyntämisen etiikkaa. Keskustelemme siitä, millaisista eettisistä periaatteista käsin eläinoikeuskysymyksiä olisi syytä tarkastella, ja millä perusteilla pidämme joitain eläimiä suuremmassa arvossa kuin toisia.” https://soundcloud.com/havuhattu/havuhattu-elonkeha-elain-421

Podcast: Markus Leikolan totuudet ja todellisuudet: Eläinten todellisuus on sama ja eri kuin ihmisten. Markus Leikolan kanssa ihmisten ja eläisten todellisuudesta keskustelee Salla Tuomivaara. https://areena.yle.fi/audio/1-61030773

Podcast: Takakansi. Salla Tuomivaara – Elävien olentojen kohtaamisesta. ”Vieraanani oli tutkija Salla Tuomivaara, ja keskustelimme hänen 2019 ilmestyneen kirjansa Syötävät koirat ja sympaattiset siat teemoista, eli eläinten kohtaamisesta, ja mitä tarinoita kerromme itsellemme oikeuttaaksemme itsellemme tavat toimia eläinten kanssa.” https://soundcloud.com/takakansi-podcast/salla-tuomivaara-elavien-olentojen-kohtaamisesta

Seinäjoen Taidehallin Siat-näyttely

Loppuvuodesta kuohuttanut Seinäjoen Taidehallin Siat-näyttely ei ole enää auki, mutta kirjoittelin siitä silti. Kaikki eivät muutenkaan tainneet saada matkustettua Seinäjoelle asti sitä katsomaan. Ja nuoremmilta ihmisiltähän katsominen myös tietyissä kunnissa kiellettiin.

”Tämä videoteos nimeltään Nimetön (Elossa) pakottaa miettimään sian näkökulmaa maailmaan, tuttuihin ilmiöihin ympärillemme. Mietin, että tarvitsemme lisää juuri tätä: maailman katsomista toisen lajin ”silmin”. Edes sen yrittämistä. Ihmisen käsikirjoittamien, päälle puhumien ja musisoimien ”dokumenttien” sijaan, tai edes niiden rinnalle.”

Teksti löytyy Voiko-hankkeen sivuilta: https://voikohanke.com/2022/01/21/sikojen-elaman-kertomisesta%EF%BF%BC/

Monitieteinen tutkimus avaa uusia näkökulmia eläinten hyvinvointiin

Vieraskynä-tekstissäni Eläintieto-sivustolla käsittelen uuden monitieteisen eläintutkimuksen merkitystä eläinten hyvinvoinnille:

”1990-luvulta lähtien uusi monitieteinen eläintutkimuksen ala on kasvanut nopeasti. Uuden tutkimusalan ytimessä on yhteiskunta- ja kulttuuritieteellinen tutkimus. Mutta mitä hyötyä ihmistieteellisestä tutkimuksesta on eläinten hyvinvoinnille, esimerkiksi niille yli 80 miljoonalle tuotantoeläimelle, jotka Suomessa vuosittain teurastetaan? Sosiologi Salla Tuomivaara pohtii vieraskynäkirjoituksessaan uusien tutkimusalojen merkitystä eläinkäsityksemme muokkaajina.” 

https://www.elaintieto.fi/blogi/yhteiskunnallinen-elaintutkimus-ja-elainten-hyvinvointi/