Avainsana-arkisto: eläinten oikeudet

Podcasteja

Podcasteja ja radio-ohjelmia, joihin olen viime vuosien aikana päässyt juttelemaan itselleni rakkaista aiheista, on kertynyt aika liuta. Tässä valikoima:

Sami Keto: Enemmän kuin sapiens

”Salla Tuomivaara on sosiologi, joka on pitkään ajanut eläinten asiaa niin kaduilla kuin kabineteissa. Turun yliopiston postdoc-tutkijana hän tutkii sosiaalitieteiden eläinkuvan muotoutumista. Aihetta hän on käsitellyt jo väitöskirjassaan, ja siitä muokatussa teoksessaan Animals in the sociologies of Westermarck and Durkheim, kuten myös artikkelissaan Taide purkaa ihmistieteiden rakentamaa rajaa – Sosiologin katse eläintä esittävään taiteeseen (Tahiti-lehti, 2022).” https://open.spotify.com/episode/2nl7cqVKdLyhwoD6neHDc6

Lukupiiri Tulusto & Kylmälä

Laura Gustafssonin eläinoikeusromaani on älykästä feminististä chick litiä ja tuo uuden näkökulman rakkauteen

Laura Gustafssonin romaani Mikään ei todella katoa on kirja eläinaktivismista, turhautumisesta ja huolenpidosta. Se käsittelee myös ruumiillisuuden teemoja ja kertoo ihmisen ja muunlajisen eläimen kumppanuudesta. Ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja ja herkästi tunteita käsittelevä kirja vie lukupiiriläiset syvälle. Lukupiirissä vieraileva sosiologi, tietokirjailija ja eläinoikeusaktivisti Salla Tuomivaara toteaa, että vaikka eläinten oikeuksista on puhuttu kauan, tätä kirjaa ei olisi voitu kirjoittaa aikaisemmin, sillä se nostaa esiin uusia näkökulmia aiheeseen. Heli Kataiselle tärkeää Gustafssonin kirjassa oli se, miten romaani kyseenalaistaa tavat rakastaa. Heli löytää tarinasta myös modernin chick litin piirteitä. Annalle Gustafssonin romaani on melkein käänteentekevä: se vaikutti syvästi hänen eläinsuhteeseensa. https://areena.yle.fi/podcastit/1-66611729

Untame-podcast

Kausi 2, jakso 4. Inhimillinen ja eläimellinen tietäminen: ”Miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään? Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen — ja mikä tätä tietoa ohjaa?” Ja vielä Verneri Pohjolan musiikki!

Tässä jaksossa pohdimme sitä, miten tiedämme muunlajisista eläimistä ja heidän tietämisestään. Miten ihmiseläinten ja muiden eläinten tietäminen eroaa – vai eroaako? Joidenkin ihmisryhmien käsitykset ja tietyistä intresseistä käsin tuotettu tutkimustieto muunlajisista ovat ohjanneet sitä, miten kohtelemme muunlajisia eläimiä. Mitä on inhimillinen ja eläimellinen tietäminen? Vieraanamme tässä jaksossa on yliopistotutkija Salla Tuomivaara.” https://www.podplay.com/fi-fi/podcasts/untame-podcast-1195975/episodes/kausi-2-jakso-4-inhimillinen-ja-elaimellinen-tietaminen-298762424

Vegaaneista tykkään

26. 90-luvun vegaanit

Minkälaista veganismi oli 1990-luvulla? Mikä ihmeen hikikiekko ja platta? Tämän jakson vieraat Salla, Jussi ja Jani kertovat haasteista ja onnistumisista, joita he ovat kohdanneet 30 vuoden vegaanimatkallaan.
https://podcasts.apple.com/fi/podcast/26-90-luvun-vegaanit/id1608322249?i=1000592870952

37. Suomen vegaaniaktivismin historia (Salla Tuomivaara)

Kirjailija ja postdoc-tutkija Salla Tuomivaara on ollut mukana vegaaniaktivismin skenessä 90-luvulta lähtien. Mitkä ovat olleet merkityksellisimmät tapahtumat ja liikkeet? Mitä mieltä Salla on ”kettutyttöjen” tempauksesta? Entä miksi vegaaniaktivismi on nykyään tempauksien sijasta reseptipainotteista? https://suomalaiset-podcastit.fi/podcast/vegaaneista-tykkaan-1/37-suomen-vegaaniaktivismin-historia-salla-tuomiva

40. Ketkä jarruttavat eläinoikeuksien edistämistä Suomessa (Salla Tuomivaara)

Postdoc-tutkija, kirjailija ja eläinoikeusaktivisti Salla Tuomivaara on seurannut eläinten oikeuksien kehitystä ja myös kehityksen jarruttamista 30 vuotta. Mitkä tahot haluavat ylläpitää status quota ja millä keinoin? Miksi Salla ei itse ole enää mukana tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa, jonka piti olla iso askel eläinten hyvinvoinnin kehityksessä. https://www.podplay.com/podcasts/vegaaneista-tykkaan-882890/episodes/40-ketka-jarruttavat-elainoikeuksien-edistamista-suomessa-salla-tuomivaara-140977156

Eläimiä ja ihmisiä – Sanna Hellström

Eläintarhat – eläintensuojelua vai viihdettä ihmisille?
Eläimiä ja ihmisiä-ohjelmassa keskustellaan eläintarhoista. Sanna Hellströmin vieraina ovat Korkeasaaren Ystävien puheenjohtaja ja eläintarhan tutkija Matti Nummelin, WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen, jonka kanssa keskustelemme eläintarhojen ja suojelujärjestöjen roolista sekä tutkija Salla Tuomivaara, joka suhtautuu eläintarhoihin kriittisesti. https://areena.yle.fi/audio/1-50852030

Podcast Havuhattu & Elonkehä

Eläin (4/21)
”Tämän Havuhattu & Elonkehä -podcastin jakson teemana on eläin. Pohdimme vieraamme Salla Tuomivaaran kanssa eläinten hyödyntämisen etiikkaa. Keskustelemme siitä, millaisista eettisistä periaatteista käsin eläinoikeuskysymyksiä olisi syytä tarkastella, ja millä perusteilla pidämme joitain eläimiä suuremmassa arvossa kuin toisia.” https://soundcloud.com/havuhattu/havuhattu-elonkeha-elain-421

Podcast Markus Leikolan totuudet ja todellisuudet

Eläinten todellisuus on sama ja eri kuin ihmisten. Markus Leikolan kanssa ihmisten ja eläisten todellisuudesta keskustelee Salla Tuomivaara. https://areena.yle.fi/audio/1-61030773

Takakansi-podcast

Salla Tuomivaara – Elävien olentojen kohtaamisesta.
”Vieraanani oli tutkija Salla Tuomivaara, ja keskustelimme hänen 2019 ilmestyneen kirjansa Syötävät koirat ja sympaattiset siat teemoista, eli eläinten kohtaamisesta, ja mitä tarinoita kerromme itsellemme oikeuttaaksemme itsellemme tavat toimia eläinten kanssa.” https://soundcloud.com/takakansi-podcast/salla-tuomivaara-elavien-olentojen-kohtaamisesta

Radio Suomen Päivä: Kiinassa eläinten kaltoinkohtelu ei rajoitu vain ruokatoreihin

Koronapandemia on havahduttanut koko maailman kiinalaisten ruokatottumuksiin. Kiinan ruokatoreilla kelpaavat myytäviksi niin koirat, kissat kuin lepakot ja apinatkin. Aasiassa on muutakin länsimaisin silmin järkyttävää eläinten kohtelua, muun muassa sappikarhujen kohtelu tuntuu monesta järkyttävältä. Usein eläinsuojeluongelma on myös ruuan tuotannon ongelma, kuten COVID-19 on jälleen osoittanut. Haastateltavana on Kiinassa kolme vuotta vuosikymmenen alussa asunut eläinaktivisti, sosiologi ja tietokirjailija Salla Tuomivaara, joka kertoo aluksi millaisia paikkoja kiinalaiset ruokatorit oikein ovat. Haastattelijana on Heidi Laaksonen. https://areena.yle.fi/podcastit/1-50510360

Vuosikymmenen ilmastoteko

Eläinoikeuskeskustelun globaali kehittyminen
”Voidaan virheellisesti luulla että ihmiset ovat väkivaltaisempia niissä maissa jossa vielä nähdään mistä ruoka tulee.” Salla Tuomivaara on tutkinut eläinkysymyksiä yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Kiinassa lihankaltaisilla tuotteilla on jopa tuhansien vuosien perinteet ja työmatkapyöräilijöille kaupataan aamuisin lämmintä soijamaitoa. Globaalissa tarkkailussa Suomi ei sittenkään ole erityisen edistyksellinen etupulpetin oppilas eläinoikeus- ja ilmastoasioissa. https://shows.acast.com/vegaanihaaste/episodes/elainoikeuskeskustelun-globaali-kehittyminen

Kettu katsoo takaisin – Eläinrepresentaatioista

Matilda Aaltosen ja äänisuunnittelija Markus Tapion yhteistyönä toteutettu audioessee, joka käsittelee eläinten kertomista. Sosiologi Salla Tuomivaaran sekä folkloristi ja kreikan kielen tutkija Liisa Kasken ajatukset yhdistyvät orgaanisen ja synteettisen rajapinnassa kehkeytyvään äänelliseen maisemaan, joka kutsuu tuntemaan ja viipyilemään. Miksi eläimet näyttäytyvät meille söpöinä otuksina, joiden katselu tuottaa mielihyvää? Voiko muita eläimiä edes kertoa ihmispositiosta käsin? Mitä voisimme kertoa tosin? Teos suositellaan kuunneltavaksi kuulokkeilla mukavassa asennossa. Tuotanto: Juha-Pekka Hotinen, Yle Radiogalleria https://areena.yle.fi/audio/1-50799628

Kuka olen

Olen sosiologi, yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjailija. Väittelin sosiologian eläinkäsitysten historiasta keväällä 2018. Tällä hetkellä työskentelen tutkijana. Minulta on juuri ilmestynyt kirja Syötävät koirat ja sympaattiset siat – Eläinten kohtaamisesta. Vuonna 2019 ilmestyi myös väitöskirjaani pohjautuva englanninkielinen kirja Animals in the Sociologies of Westermarck and Durkheim Palgrave Macmillan -kustantamolta.

Asun Helsingissä, mutta kotini on ollut myös muun muassa Pekingissä, Iissä, Hongkongissa ja Tampereella. Synnyin Sotkamossa ja vaihto-oppilasvuoteni vietin aikanaan Chilen Lajassa. Lomilla matkustan mielelläni Kainuuseen, Lappiin, tai vielä paljon kauemmas, mutta mieluiten junalla. 

cropped-sallatuomivaara-4526-kukkaranta-web1.jpg

Olen työskennellyt aiemmin Animalian ja Luonto-Liiton toiminnanjohtajana. Tällä hetkellä vaikutan Animalian hallituksessa. Järjestötyön ohella pidän opettamisesta, puhumisesta ja kirjoittamisesta. Olen pitänyt yliopistossa etenkin yhteiskuntatieteelliseen eläintutkimukseen liittyviä luentoja ja kursseja.

Vuonna 2008 ilmestyi kirjoittamani kirja Mitä tehdä eläimille? (Vihreä lanka) ja kymmenen vuotta aiemmin yhdessä Joni Purmosen kanssa kirjoittamani Ulos häkeistä! (Tammi, 1998). Lisäksi olen kirjoittanut muun muassa teoksiin Eläimet yhteiskunnassa (toim. Aaltola & Keto), Linkolan ajamana (toim. Tere Vadén), Ympäristösosiologia (toim. Jarno Valkonen), Investigating Human/Animal Relations in Science, Culture and Work (toim. Tora Homberg) ja Ruohonjuurista elämänpuuksi – suomalainen vaihtoehtoliikehdintä (toim. Heima-Tirkkonen, Kallio-Tamminen, Selin). Olen myös toiminut esimerkiksi filosofisen aikakauslehden niin & näin kolumnistina ja Voima-lehden ruoka-aiheisen palstan pitäjänä lehden varhaisina vuosina. Asuessani Pekingissä kirjoitin Suomen Kuvalehden verkkosivuille Jäniksen vuosi –blogia, jossa tarkastelin elämää Kiinassa.

Vuodesta 1999 vuoteen 2004 työskentelin kansanedustaja Anni Sinnemäen avustajana. Olen toiminut myös Vihreiden eläintyöryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä ja eläinjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön Eurogroup for Animalsin hallituksessa. 1990-luvun puolessa välissä olin mukana perustamassa Oikeutta eläimille –järjestöä, Maan ystäviä ja Voima-lehteä. Tällä hetkellä arkeni jakaa ihmiskumppanin ohella Viipurin koirat ry:n kautta meille muuttanut Hudi-koira.

Näillä sivuilla olevat kuvat Salla Tuomivaarasta ovat Kukka Rannan ottamia, lukuunottamatta mustavalkoista bannerikuvaa, joka on Raisa Kyllikki Rannan ottama.